emblemo

Helsingin esperantoseura ry

Esperanto-klubo de Helsinki

elinio

Esperanton avain: kieliopin liitteet

19. Taulukkosanat
20. Etuliitteet
21. Jälkiliitteet
22. Prepositiot

Kielioppiosaan


19. Taulukkosanat

Eräiden pronominien ja adverbien käyttöä havainnollistaa ns. Zamenhofin pronominitaulukko. Taulukkosanoista I-alkuiset ilmaisevat asian epämääräisenä. Niiden alkuun lisättävät kirjaimet muuttavat merkitystä seuraavasti:
TI- tekee sanasta osoittavan;
KI- tekee sanasta kysyvän,
ĈI- tekee sanasta yleistävän - "kaikki" ja
NENI- tekee sanasta kieltävän.

I-
epämää-räiset
TI-
osoittavat
KI-
kysyvät ja relatiiviset
ĈI-
yleistävät
NENI-
kieltävät
-O
yleinen asia
IO
jokin
TIO
se, tuo
KIO
mikä, se joka
ĈIO
kaikki
NENIO
ei mitään
-U
henkilö, esine
IU
joku, jokin
TIU
se, tuo
KIU
kuka, mikä, se joka, kumpi
ĈIU
jokainen, kaikki
NENIU
ei kukaan
-A
laatu
IA
jonkinlainen
TIA
sellainen
KIA
millainen, jollainen
ĈIA
kaikenlainen
NENIA
ei minkään-lainen
-ES
omistus
IES
jonkun
TIES
sen, tuon
KIES
kenen, minkä, jonka, kumman
ĈIES
jokaisen
NENIES
ei kenenkään
-E
paikka
IE
jossakin
TIE
siellä, tuolla
KIE
missä,
jossa
ĈIE
kaikkialla
NENIE
ei missään
-EL
tapa
IEL
jotenkin
TIEL
siten, niin
KIEL
miten,
kuten, joten
ĈIEL
kaikin tavoin
NENIEL
ei mitenkään
-OM
määrä
IOM
jonkin verran
TIOM
sen verran
KIOM
kuinka paljon, jonka verran
ĈIOM
koko määrä
NENIOM
ei yhtään
-AL
syy
IAL
jostakin syystä
TIAL
siksi
KIAL
miksi,
minkä vuoksi
ĈIAL
joka syystä
NENIAL
ei mistään syystä
-AM
aika
IAM
joskus
TIAM
silloin
KIAM
milloin, kun,
jolloin
ĈIAM
aina
NENIAM
ei koskaan

Huomaa, että taulukon suomennokset eivät ole tyhjentäviä, vaan lauseyhteydestä riippuen pronomineilla voi olla muitakin suomennoksia.

Osoittavat pronominit (t-alkuiset) ilmaisevat asian hieman etäisenä. Näihin voidaan liittää pieni sana ĉi, jolloin asia ilmaistaan läheisempänä. Esim.: tiu - se, tuo, ĉi tiu tai tiu ĉi - tämä.

Taulukkosanat voivat tarvittaessa saada monikon ja akkusatiivin päätteet. E-päätteiset sanat voivat ilmaista suuntaa (kts. akkusatiivi kielioppiosassa), jolloin ne saavat päätteen -n.
Kiaj libroj? - Minkälaisia kirjoja? Mi ne konas tiujn virojn. - En tunne noita miehiä.
Kie - missä, kien - mihin

Kysyviä pronomineja käytetään myös relatiivipronomineina.
Kiu li estas? - Kuka on hän on?
La viro kiun mi vidis - mies, jonka näin.

Iu ja io -sarjojen käyttö vaatii hieman lisäselvennystä:
Iu-sarjaa käytetään
1. puhuttaessa ihmisistä: Tiu viro estas mia patro. - Tuo mies on isäni.
2. puhuttaessa määrätyistä asioista tai esineistä. Tällöin pronominia usein seuraa substantiivi. Itsenäisesti eli ilman niitä seuraavaa substantiivia käytettynä ne ilmaisevat valintaa, esim. pronominilla kiu on tällöin merkitys "mikä niistä tai kumpi niistä". Esim. Tiu libro - tuo kirja, itsenäisesti Mi prenas tiun. - Otan tuon.
Io-sarjaa käytetään puhuttaessa asioista tai esineistä yleisesti. Niitä seuraava sana ei voi olla substantiivi.
Tio estas bona afero. Se on hyvä asia. Mi komprenas tion. Ymmärrän sen.

ylös


20. Etuliitteet (prefiksit)

bo-avioliiton kautta syntynyt sukulaisuus: frato - veli, bofrato - lanko.
dis-hajalle, erilleen: ĵeti - heittää, disĵeti - heittää, kylvää ympärilleen; iri - mennä, disiri - erota.
ek-alkava tahi lyhytaikainen toiminta: brili - loistaa, ekbrili - välähtää bruligi - polttaa, ekbruligi - sytyttää dormi - nukkua, ekdormi - nukahtaa.
eks-entinen: reĝo - kuningas, eksreĝo - entinen kuningas.
ge-molemmat sukupuolet yhdessä: patro - isä, gepatroj - vanhemmat; mastro - isäntä, la gemastroj - isäntäväki.
mal-suora vastakohta: bona - hyvä, malbona - huono; riĉa - rikas, malriĉa - köyhä estimi - kunnioittaa, malestimi - halveksia.
mis- väärin: kompreni - ymmärtää, miskompreni - ymmärtää väärin, miskompreno - väärinkäsitys.
pra- esi-, muinais-: patro - isä, prapatro - esi-isä.
re- jälleen, uudestaan, takaisin: veni - tulla, reveni - tulla takaisin, palata; fari - tehdä, refari - tehdä uudestaan.

ylös

21. Jälkiliitteeet (suffiksit)

-aĉ- huono, kehno: skribi - kirjoittaa, skribaĉi - töhertää, riipustaa, aĉa - kurja, kehno.
-ad- toiminnan jatkuvaisuus tai toistuvuus, vastaa usein suomen verbaali-substantiivia (-minen): pafi - ampua, pafado ampuminen; danco - tanssi, dancado - tanssiminen.
-aĵ- konkreettinen esine tai asia, jolla on pääsanan ominaisuus: nova - uusi, novaĵo - uutuus, uutinen; vidi - nähdä, vidaĵo - näkymä, näköala.
-an- asukas, jäsen, kannattaja, -lainen: Londono - Lontoo, Londonano - lontoolainen; Kristo - Kristus, kristano - kristitty.
-ar- ryhmä, joukko, kokonaisuus: arbo - puu, arbaro - metsä vorto - sana, vortaro - sanasto, sanakirja.
-ĉj- (miehen nimen 2-5 ensimmäisen kirjaimen jäljessä) hyväilynimi: Karlo - Kaarle, Kaĉjo - "Kalle".
-ebl- mahdollinen: vidi - nähdä, videbla - näkyvä kredi - uskoa, kredebla - uskottava, kredeble - luultavasti.
-ec- ominaisuus: bona - hyvä, boneco - hyvyys; amiko - ystävä, amikeco - ystävyys.
-eg- suuri, suuremmassa määrin: pordo - ovi, pordego - portti, varma - lämmin, varmega - kuuma; peti - pyytää, petegi - anoa, rukoilla.
-ej- paikka, jossa teko tapahtuu: lerni - oppia, lernejo - koulu; kuiri - keittää, kuirejo - keittiö.
-em- halukas, taipuisa: kredi uskoa, kredema herkkäuskoinen; labori - tehdä työtä, laborema - työteliäs, ahkera.
-end- pakollinen, välttämätön: pagi - maksaa, la pagenda sumo - maksettava summa, summa joka tulee maksaa.
-er- vähäinen osa, jyvänen: sablo - hiekka, sablero - hiekanjyvä fajro - tuli, fajrero - kipinä.
-estr- johtaja, päällikkö: ŝipo - laiva, ŝipestro - laivan kapteeni, urbo - kaupunki, urbestro - kaupunginjohtaja.
-et- pienempi, vähemmässä määrin: ridi - nauraa, rideti - hymyillä varma - lämmin, varmeta - haalea.
-i- maa: anglo - englantilainen, Anglio - Englanti, franco - ranskalainen, Francio - Ranska.
-id- jälkeläinen, lapsi, poikanen: bovo härkä, bovido vasikka.
-ig- tehdä joksikin, -ttaa, saattaa siihen tilaan kuin pääsana ilmoittaa: pura - puhdas, purigi - puhdistaa; bruli - palaa, bruligi - polttaa; scii - tietää, sciigi - tiedottaa; morta - kuollut, mortigi - tappaa.
-iĝ- tulla joksikin, -utua, -ytyä, pääsanan ilmaisema tekeminen kohdistuu tekijään itseensä: ruĝa - punainen, ruĝiĝi - punastua; sidi - istua, sidiĝi - istuutua; fari - tehdä, fariĝi - tulla joksikin.
-il- työkalu, väline, laite: tranĉi - leikata, tranĉilo - veitsi; foti - ottaa valokuva, kuvata, fotilo - kamera; flugi - lentää, flugilo - siipi.
-in- naissukupuoli, naaras: frato - veli, fratino - sisar; reĝo - kuningas, reĝino - kuningatar.
-ind- arvoinen: admiri - ihailla, admirinda - ihailtava; bedaŭri - valittaa, bedaŭrinde - valitettavasti.
-ing- pidin, kiinnitin: kandelo - kynttilä, kandelingo - kynttilänjalka.
-ism- oppi, aate: marksismo - marksismi, vegetarismo - kasvissyönti, vegetarismi.
-ist- ammatti, työ, toimi, myös harrastaja: maro - meri, maristo - merimies; lingvo - kieli, lingvisto - kielitieteilijä, esperantisto - esperanton harrastaja, esperantisti.
-nj- (naisen nimen 2-5 ensimmäisen kirjaimen jäljessä) hyväilynimi: Maria - Maria, Manjo, Marinjo - Maija, Maiju.
-obl- -kertainen: du - kaksi, duobla - kaksinkertainen, multe - paljon, monta multobla - moninkertainen.
-on- osa, murtoluku: duono - puolet, puolikas, tri - kolme, triono - kolmasosa.
-op- ryhmäluku: triope - kolmisin, kvinopo - viisikko.
-uj- säiliö,astia, rasia: mono - raha, monujo - rahakukkaro; salo - suola, salujo - suolakuppi, suolasirotin; myös perinteisesti maa: franco - ranskalainen, Francujo - Ranska.
-ul- henkilö, jolla on kantasanan mainitsema ominaisuus: brava - urhoollinen, bravulo - sankari, urho; juna - nuori, junulo - nuorukainen.
-um- täsmällistä merkitystä vailla oleva johdin, jolla annetaan sanoille erikseen määriteltävä lisämerkitys: vento - tuuli, ventumi - tuulettaa; folio - lehti, foliumi - selailla.

Päätteistä voidaan tehdä myös itsenäisiä sanoja ja yhdistää useita päätteitä samaan sanaan.
ilo - väline, työkalu, emo - halu, ema - halukas
etulo - pienokainen
estro - päällikkö, johtaja
estraro - johtokunta, hallitus
estrarano - johtokunnan, hallituksen jäsen.

ylös

22. Prepositiot

al -lle, luo, kohti: donu al mi! - anna minulle!, al Finnlando - Suomeen.
anstataŭ sijasta, asemesta: anstataŭ mi - minun sijastani.
antaŭ edessä, ennen, eteen: antaŭ la domo - talon edessä, antaŭ jaroj - vuosia sitten, Huom.: antaŭ longe - kauan sitten, antaŭ nelonge - äskettäin.
apud vieressä, luona: apud la tablo - pöydän vieressä, apud la lernejo - koulun luona.
ĉe luona, ääressä: li loĝas ĉe ni - hän asuu meillä, meidän luonamme, ĉe la tablo - pöydän ääressä.
ĉirkaŭ ympäri - llä, noin: ĉirkaŭ la domo - talon ympärillä, ĉirkaŭ cent - noin sata.
da liittää mittasanan tavara- tai lajisanaan: tri kilogramoj da viando - kolme kiloa lihaa, Kiom da mono vi havas? - paljonko sinulla on rahaa?. Vrt. bukedo da rozoj - kimppu, kimpun verran ruusuja (korostaa määrää), bukedo de rozoj - ruusukimppu (korostaa että ne ovat ruusuja).
de 1 omistus (genetiivi): la domo de la patro - isän talo.
2 lähtökohta tilassa (mistä): mi venas de Finnlando - tulen Suomesta; ajassa (mistä lähtien): de tiam - siitä lähtien; lähtökohta, alkuperä ylipäänsä: mi ricevis leteron de mia patro - sain kirjeen isältäni. Vrt. myös el.
3 passiivirakenteen agentti: amata de ĉiuj - kaikkien rakastama.
dum aikana, kuluessa: dum la milito - sodan aikana.
ekster ulkopuolella: ekster la domo - talon ulkopuolella.
el 1 paikka, minkä sisästä, sisältä (-sta): li venas el lernejo - hän tulee koulusta, Ni trinkas akvon el glaso - juomme vettä lasista.
2 aine, josta: farita el ligno - tehty puusta.
3 määrätty kokonaisuus, jonka osa on puheena: el la infanoj Ernesto estas la plej juna - lapsista Ernesti on nuorin, kelkaj el ni - muutama meistä.
en 1 paikka, minkä sisässä (-ssa): en la ĉambro - huoneessa. En -n paikka mihin sisälle: mi iras en la ĉambron - menen huoneeseen.
2 myös abstraktisemmin: en (la lingvo) esperanto - esperanton kielellä, esperantoksi, en kvar tagoj - neljässä päivässä, en la jaro 1996, en majo - vuonna 1996, toukokuussa.
ĝis asti, saakka: ĝis la fino - loppuun asti, ĝis revido - näkemiin.
inter välissä, keskuudessa, väliin: inter ni - meidän kesken, inter la domoj - talojen välissä.
je ei ole omaa merkitystä (ks. prepositiot kielioppiosassa). Voidaan käyttää kun muu prepositio ei sovi. Vakiintuneesti käytetään esim. ilmaisemaan kellonaikaa: je la unua horo - kello yksi.
kontraŭ vastaan, vastapäätä: kontraŭ la muro - seinää vastaan; kontraŭ la leĝo - vastoin lakia.
krom paitsi, lisäksi: krom tio - sitä paitsi, krom mi - minun lisäkseni.
kun kanssa, kera, mukaan: kafo kun sukero - kahvia sokerin kera, venu kun mi - tule minun kanssani.
laŭ mukaan, pitkin: laŭ la ordono - käskystä, laŭ la ponto - siltaa pitkin.
malgraŭ huolimatta: malgraŭ la ordono - käskystä huolimatta.
per -lla, avulla: per esperanto - esperanton avulla; oni skribas per skribilo - kynällä kirjoitetaan.
po kutakin kohden: la infanoj ricevis po tri pomojn - lapset saivat kukin kolme omenaa.
por varten, puolesta: Tio estas por mi - se on minulle, minua varten.
post jälkeen, takana: post tri jaroj - kolmen vuoden jälkeen, kuluttua.
preter ohi: preter la preĝejo - kirkon ohi.
pri aihe, (-sta): mi parolas pri vi - puhun sinusta.
pro vuoksi, tähden: pro la malsano - sairauden vuoksi; mi dankas vin pro la letero - kiitän sinua kirjeestäsi.
sen ilman, -tta: sen mono - ilman rahaa, rahatta.
sub alla: sub la arbo - puun alla; sub -n alle: sub la ponton - sillan alle.
super yläpuolella, ylle: super la nuboj - pilvien yläpuolella.
sur -lla, päällä: sur la tablo - pöydällä sur -n -lle, päälle: sur la tablon - pöydälle.
tra läpi, lävitse: tra la muro - seinän läpi.
trans toisella puolella: trans la rivero - joen toisella puolella; trans -n toiselle puolelle, yli: trans la riveron - joen yli.

Prepositioita voi myös yhdistellä ja niistäkin voi tehdä sanoja.
Mi konas lin de antaŭ kvin jaroj - Olen tuntenut hänen viisi vuotta, "tunnen hänet viiden vuoden takaa", anstataŭi - korvata, tulla sijaan, senigi iun je io - riistää jlk jotain, kunigi - yhdistää, liittää.

ylös


12.11.1996 Sakari Kauppinen