Uusi haku:     Aakkosellinen | vyöhykkeet | español	Kasvion etusivu

Kanariansaarten kasvillisuusvyöhykkeet

Vyöhykejako Kanariansaarten luonnon moninaisuus ja kasvilajien runsaus johtuu saarten eristyneisyydestä ja niillä esiintyvistä monista kasvillisuusvyöhykkeistä. Kasvillisuusvyöhykkeen syntymiseen vaikuttavat paikan korkeus merenpinnasta sekä tuuli-, sade- ja valaistusolosuhteet. Saarten pohjoisosat saavat tyypillisesti enemmän sadetta kuin eteläosat. Kosteusolosuhteet vaihtelevat myös saaren korkeuden mukaan, sillä korkeammilla saarilla vuoret vangitsevat pilvet, jotka menevät matalampien saarten yli. Osa kasveista voi esiintyä useammallakin vyöhykkeellä ja ihmisten muokkaamilla alueilla kasvaa usein myös väärän alueen kasveja. Kanariansaarten kasveista puhuttuessa endemiitti ja endeeminen eli kotoperäinen laji ovat keskeisiä käsitteitä. Endeeminen laji esiintyy luonnonvaraisena vain tietyllä rajatulla alueella. Esimerkiksi kuningatarneidonkieli on endeeminen Teneriffalle, sillä sitä ei kasva luonnonvaraisena missään muualla maailmassa. Usein puhutaan laajemmasta kokonaisuudesta, Makaronesian saaristosta, johon Kanariansaarten lisäksi kuuluvat Madeira ja Azorit sekä hieman kauempana etelässä Kap Verden saaret. Makaronesiassa esiintyy 30 endeemistä kasvisukua ja useita satoja endeemisiä kasvilajeja. Esimerkiksi Kanariansaarille endeemisiä kasveja on 570 lajia (40 % saarten alkuperäisistä lajeista). Endeemisen lajin kasvualue voi olla vain yksi vyöhyke yhdellä saarella, mutta monia lajeja tavataan useammalla saarella, jopa useammalla saariryhmällä. Esimerkiksi 56 lajia kasvaa sekä Madeiralla että Kanariansaarilla. Monet lajit ovat endeemisiä vain yhdelle tai muutamalle lähisaarelle, mikä kertoo saariston väljyydestä ja vaikeuksista, joita kasvit kohtaavat yrittäessään siirtyä saarelta toiselle. Toisaalta endemiittien määrä kasvaa, mikäli mukaan otetaan myös Afrikan luoteiskolkka. Fuerteventuralta on Marokon rannikolle noin sata kilometriä, joten ei ole ihme, että rannikon ja saarten kasvistoilla on paljon yhteistä. Kauemmaksi yhtäläisyydet eivät juuri ulotu, sillä Saharan erämaa eristää luoteiskulman muusta Afrikasta. Saarikohtaiset sivut Lanzarote Fuerteventura Gran Canaria Teneriffa La Gomera La Palma Rantavyöhyke, pensaikkokasvillisuuden vyöhyke (piso basal, zona baja, zona de matorral costero) - noin 0-700 metriä merenpinnasta Rantavyöhykkeellä on tunnistettavissa kolme erilaista alavyöhykettä. Lähinnä rantaa on tyrskyvyöhyke, jossa kasvien on tultava toimeen suolasumun ja kasvien pinnoille kertyvän suolakuorrutuksen kanssa. Sen yläpuolella on varsinainen rantavyöhyke, jolle on tyypillistä puoliaavikkomainen pensaikko. Kasvillisuus muistuttaa paljon välimeren kasvillisuusvyöhykkeen lajistoa. Tällä vyöhykkeellä on paikoin rehevämpiä kasvupaikkoja, joissa on pieniä metsikköjä (bosque termófilo). Nykyään niitä on rajoitetusti, koska hedelmällinen maa on otettu viljelykäyttöön. Tyrskyvyöhykkeen lajeja: Aizoon canariense tassupäivikki Argyranthemum frutescens kanarianmarketta Astydamia latifolia tyrskyputki Atriplex semibaccata marjamaltsa Cyperus capitatus dyynisälekaisla Euphorbia aphylla kanariansormityräkki Euphorbia paralias merityräkki Forsskaolea angustifolia kanarianpetterikki Frankenia capitata sykerösuolakukka Heliotropium ramosissimum kanarianheliotrooppi Helianthemum canariense kanarianpäivännouto Juncus acutus pistinvihvilä Launea arborescens pensasrisuvalvatti Limonium ovalifolium lusikkaikiviuhko Limonium pectinatum kampaikiviuhko Limonium tuberculatum lobosinikiviuhko Lotus maculatus kanariannokkamaite Lotus sessilifolius silkkimaite Lotus tenellus (sini)maite Lycium intricatum säkkäräpukinpensas Mesembryanthemum crystallinum jääpäivikki Mesembryanthemum nodiflorum suppupäivänkukka Ononis natrix varpukeltaorakko Reichardia ligulata kanariankehriö Reichardia tingitana helokehriö Salsola vermiculata piiskakilokki Schizogyne glaberrima kaljuheloharja Schizogyne sericea nukkaheloharja Suaeda spp. kilokit Tamarix canariensis kanariantamariski Traganum moquinii dyynivaappio Vieraea laevigata teneriffankultasäde Zygophyllum fontanesii kanarianmehikorva Pensaskasvillisuusvyöhykkeen lajeja: Allagopappus dichotomus säilähelolatva Argyranthemum foeniculaceum ripsumarketta Argyranthemum frutescens kanarianmarketta Argyranthemum maderense keltamarketta Artemisia thuscula kanarianmaruna Arundo donax jättiruoko Atalanthus pinnatus kanarianripsuvalvatti Bosea yervamora kanarianpoukkio Bryonia verrucosa kanariankoiranköynnös Bupleurum salicifolium kanarianjänönputki Bystropogon canariensis palleropensasminttu Calendula arvensis peltokehäkukka Campylanthus salsoloides kaunokilokka Carduus clavulatus kanariankarhiainen Ceballosia fruticosa kanariantorokki Carlina salicifolia pajukurho Ceropegia dichotoma keltamehilyhty Cheirolophus burchardii tenonpensaskaunokki Convolvulus floridus pilvikierto Descurainia millefolia kampalitutilli Echium brevirame suppuneidonkieli Echium decaisnei vitineidonkieli Echium leucophaeum anaganneidonkieli Echium aculeatum neulaneidonkieli Echium simplex kynttiläneidonkieli Echium virescens viherneidonkieli Euphorbia atropurpurea purppuratyräkki Euphorbia balsamifera palsamityräkki Euphorbia berthelotii gomerankuputyräkki Euphorbia canariensis Kanariantyräkki Euphorbia handiensis jandiantyräkki Euphorbia lamarckii tylppötyräkki Euphorbia regis-jubae jubantyräkki Globularia salicina pensassinipallo Gonospermum canariense palmankultakruunu Gonospermum fruticosum teneriffankultakruunu Hypericum canariensis kanariankuisma Hypericum glandulosum nystykuisma Hypericum reflexum ristilehtikuisma Isoplexis canariensis liekkipensasvaltikka Jasminum odoratissimum tuoksujasmiini Juniperus turbinata kanariankataja Justicia hyssopifolia kanarianpantterinkita Kleinia neriifolia kanarianvillakko Lavandula buchii teneriffanlaventeli Lavandula canariensis kanarianlaventeli Lavandula minutolii hopealaventeli Lathyrus tingitanus etelännätkelmä Lavatera acerifolia vaahteramalvikki Limonium fruticans soikkoikiviuhko Limonium macrophyllum anaganikiviuhko Neochamaelea pulverulenta hopeahepsukki Pallenis spinosa otakeltatähti Paronychia canariensis kanarianvuohenpolvi Pericallis echinata siilisineraaria Pericallis lanata nukkasineraaria Pericallis papyracea palmansineraaria Pericallis steetzii gomeransineraaria Pericallis webbii toukosineraaria Periploca laevigata kanariansilkkisarvi Plocama pendula kanarianriippapensas Polycarpaea carnosa rikkiherikki Polycarpaea divaricata pursuherikki Polycarpaea latifolia tupsuherikki Pulicaria canariensis kanariankirppuruoho Retama rhodorhizoides tuoksuretama Romulea columnae rantavalesahrami Rubia fruticosa kanarianvärimatara/kanariankrappi Rubus ulmifolius jalavakarhunvatukka Ruta pinnata kanarianruuta Rumex lunaria kuuhierakka Sideritis brevicaulis mascanraudakki Sideritis canariensis kanarianraudakki Sideritis cretica hopearaudakki Sideritis dendro-chahorra anaganraudakki Salvia canariensis kanariansalvia Sonchus acaulis kanarianvanavalvatti Sonchus congestus kanarianjättivalvatti Sonchus palmensis palmansulkavalvatti Teline microphylla tejedanpurjevihma Teucrium heterophyllum kanarianteurikka Withania aristata vihnekoisio Esimerkkejä rantavyöhykkeen puulajeista: Dracaena draco traakkipuu Gymnosporia cassinoides kanariankelasti Phoenix canariensis kanariantaateli Ainavihantien lehtimetsien vyöhyke (monteverde) - noin 500-1500 metriä merenpinnasta Ainavihannan, kostean metsän alueita on erityisesti saarten pohjoispuolella. Pasaattituulet tuovat pilviä, jotka törmäävät vuorenrinteisiin, jolloin kosteus tiivistyy ja lankeaa sateena. Monteverden rehevimmillä ja eniten kosteutta saavilla paikoilla kasvaa laakeripuumetsää (laurisilva). Se on jäänne metsästä, joka 15-40 miljoonaa vuotta sitten kattoi laajoja alueita Etelä-Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta. Nykyään laakeripuumetsiä esiintyy ainoastaan Kanariansaarilla, Madeiralla ja Azoreilla. Hieman vähemmän koskeutta saavilla paikoilla vallitseva tyyppi on puukellokanerva-kanarianmyrttimetsä (fayal-brezal). Monteverden lajeja: Adenocarpus foliolosus kanariankultapurje Ageratina adenophora nystyvalkolatva Ageratina riparia rantavalkolatva Aichryson laxum karvakeltapaunikko Aichryson parlatorei sirokeltapaunikko Aichryson punctatum nystykeltapaunikko Andryala pinnatifida kampakaninkeltto Argyranthemum broussonetii teneriffanlaakerimarketta Argyranthemum callichrysum gomeranmarketta Arbutus canariensis kanarianmansikkapuu Asplenium hemionitis murattiraunioinen Bencomia caudata kanarianhäntäluppio Cedronella canariensis setronella Canarina canariensis kanarianpunakello Carduus clavulatus kanariankarhiainen Cistus monspeliensis kaitakistus Convolvulus canariensis kanariankierto Echium acanthocarpum Gomeranneidonkieli Echium strictum ruusuneidonkieli Echium webbii palmanneidonkieli Erica arborea puukellokanerva Geranium canariense kanariankurjenpolvi Gesnounia arborea kanarianpunaripsu Hedera canariensis kanarianvarjomuratti Hypericum grandifolium isolehtikuisma Ilex canariensis kanarianorjanlaakeri Isoplexis canariensis liekkipensasvaltikka Gymnosporia cassinoides kanariankelasti Myrica faya kanarianmyrtti Orchis patens kanarianpaijakämmekkä Pericallis cruenta hurmesineraaria Pericallis steetzii gomeransineraaria Pericallis tussilaginis leskensineraaria Pericallis webbii toukosineraaria Persea indica makaronesianavokado Plantago arborescens kanarianvarpuratamo Ranunculus cortusifolius makaronesianleinikki Rubus ulmifolius jalavakarhunvatukka Salix canariensis kanarianpaju Semele androgyna prinsessaliaani Sideritis macrostachys käpyraudakki Solanum vespertilio teneriffankoiso Sonchus acaulis kanarianvanavalvatti Sonchus congestus kanarianjättivalvatti Sonchus hierrensis hierronsulkavalvatti Sonchus palmensis palmansulkavalvatti Teline canariensis kanarianpurjevihma Teline stenopetala laakeripurjevihma Viburnum rigidum kanarianlaakeriheisi Visnea mocanera mokkamarja Woodwardia radicans sirppivitjasaniainen Mäntymetsävyöhyke (pinar) - 1000-2000 metriä merenpinnasta Mäntymetsävyöhyke sijaitsee korkeudella, johon pilvet tuovat kosteutta, mutta sademäärät ovat oleellisesti vähäisempiä kuin alempana. Kanarianmänty on kehittänyt kyvyn tiivistää pilvien kosteutta neulasiinsa ja valuttaa se niistä maaperään. Mäntymetsävyöhykkeen lajeja: Adenocarpus foliolosus kanariankultapurje Carlina canariensis tijaranankurho Cistus monspeliensis kaitakistus Chamaecytisus proliferus kanarianvalkovihma Cistus symphytifolius kanariankistus Echium virescens viherneidonkieli Echium webbii palmanneidonkieli Erysimum bicolor vuorikultalakka Ferula linkii kanariankeltaputki Hypericum grandifolium isolehtikuisma Juniperus turbinata kanariankataja Lotus campylocladus teneriffanmaite Orchis patens kanarianpaijakämmekkä Pinus canariensis kanarianmänty Pterocephalus dumetorum kanariansulkalatva Salix canariensis kanarianpaju Sideritis dasygnaphala keltahuoparaudakki Sideritis oroteneriffae teneriffanraudakki Sonchus canariensis kanariansulkavalvatti Teline canariensis kanarianpurjevihma Todaroa montana vuorihaukanputki Vuoristokasvillisuuden vyöhyke (alta montaña) - yli 2000 metriä Teneriffalla ja La Palmalla yli 2000 metrin korkeudessa kasvaa matalaa, ankariin olosuhteisiin sopeutunutta pensaskasvillisuutta. Vuoristovyöhykkeen lajeja: Adenocarpus viscosus vuorikultapurje Argyranthemum tenerifae teidenmarketta Bencomia exstipulata teneriffanhäntäluppio Echium wildpretii kuningatarneidonkieli Erysimum albescens tejedankultalakka Erysimum scoparium teidenkultalakka Cheirolophus teydis teidenpensaskaunokki Descurainia bourgeana teidenlitutilli Pterocephalus lasiospermus teidensulkalatva Sideritis eriocephala purppurasuuraudakki Spartocytisus supranubius teidenpilviretama Kalliokasvillisuus (comunidades rupícolas) Merenpinnasta mitatun korkeuden mukaan muuttuvien vyöhykkeiden lisäksi Kanariansaarilla on kasveja, jotka esiintyvät rinteillä paikan korkeudessa riippumatta. Rinteet ovat yleensä kalliopohjaisia, maakerros on ohut, kosteus- ja valaistusolosuhteet vaihtelevat ilmansuunnasta riippuen. Nykyään tieleikkaukset ovat kalliokasvien tyypillinen kasvupaikka. Esimerkkilajeja: Aeonium appendiculatum suippumehipuu Aeonium arboreum kultamehipuu Aeonium canariense kanarianmehipuu Aeonium cuneatum anaganmehipuu Aeonium davidbramwellii kupolimehipuu Aeonium haworthii kalvasmehipuu Aeonium lindleyi helomehipuu Aeonium nobile jalomehipuu Aeonium percarneum rusomehipuu Aeonium sedifolium palleromehipuu Aeonium spathulatum kerämehipuu Aeonium tabuliforme laakamehipuu Aeonium urbicum kylämehipuu Allagopappus dichotomus säilähelolatva Crambe scaberrima neulamerikaali Greenovia aurea kultamehikehrä Greenovia diplocycla sepomehikehrä Micromeria varia kanariansirokki Monanthes laxiflora kanarianmesipaunikko Monanthes pallens kalvasmesipaunikko Aichryson punctatum nystykeltapaunikko Sonchus acaulis kanarianvanavalvatti Sonchus congestus kanarianjättivalvatti Tinguarra cervariaefolia laavaputki Puistokasvit, viljelykset, tienreunat ja muut joutomaat (zonas de cultivo, parques, terrenos ruderales) Joutomaita ovat ihmisen muokkaamat maa-alueet, joilta alkuperäinen kasvillisuus on hävitetty. Tällaisia ovat esimerkiksi tienpenkat, kadunvarret, vanhat laitumet ja tyhjät tontit. Esimerkkilajeja: Agave americana jättiagaave Aloe arborescens rohtoaaloe Aloe vera lääkeaaloe Anagallis arvensis peltopunka Aptenia cordifolia mehiherttalehti Argemone mexicana keltapiikkiunikko Asteriscus sericeus silkkiasterikki Arundo donax jättiruoko Asphodelus ramosus kartiosoihtu Bituminaria bituminosa hartsiapila Carpobrotus edulis viikunapäivikki Centranthus ruber punavirma Coccoloba uvifera norsunkorva Colocasia esculenta taaro Cynara cardunculus villiartisokka Delonix regia liekkipuu Echium plantagineum ratamoneidonkieli Eriobotrya japonica japaninmispeli Eschscholzia californica (kalifornian)tuliunikko Euphorbia ingens jättityräkki Euphorbia pulcherrima joulutähti Ficus carica aitoviikuna Foeniculum vulgare fenkoli Forsskaolea angustifolia kanarianpetterikki Galactites tomentosa maito-ohdake Hyoscyamus albus valkohullukaali Jacaranda mimosifolia jakaranda Lantana camara kirjotulikruunu Lathyrus tingitanus etelännätkelmä Limonium sp. ikiviuhko Mangifera indica mango Mesembryanthemum crystallinum jääpäivikki Musa sp. banaani Nicotiana glauca pensastupakka Opuntia dillenii okaopuntia Opuntia ficus-indica viikunaopuntia Oxalis pes-caprae nuokkukäenkaali Papaver somniferum oopiumiunikko Pallenis spinosa otakeltatähti Pennisetum setaceum sulkahirssi Persea americana avokado Prunus dulcis manteli Rumex vesicarius korusuolaheinä Silene gallica ranskankohokki Sinapis alba keltasinappi Solandra maxima isomaljaliaani Silybum marianum maarianohdake Spathodea campanulata tulppaanitrumpetti Tithonia diversifolia aurinkotitonia Tuberaria guttata täplänoudokki Vitis vinifera viiniköynnös Xanthium spinosum piikkisappiruoho

Linkkejä: Flora vascular de Canarias nettikasvio, jossa on kuvia yli tuhannesta kanariansaarilla kasvavasta kasvista.

© 24.3.2015 Sakari Kauppinen